Asiakas kertoo, kuuleeko päättäjä?

Päätimme laajentaa UniCafeiden vuosittaista asiakastyytyväisyystutkimusta ja keräsimme halukkaista palautteen antajista keskusteluryhmiä. Pääsimme sparraamaan suoraan asiakkaiden kanssa omaa toimintaamme havainnoiden ja potentiaalisia kehityskohteita etsien.

Tilaisuudet olivat kaikin puolin onnistuneita ja suosittelen lämpimästi tämänkaltaista toimintatapaa muillekin yrityksille ja organisaatioille. Itselläni oli ilo olla kaikissa ryhmissä mukana kuunteluoppilaana.

Sekä henkilöstö- että opiskelijalounastajien näkemys oli yleisesti se, että jos tarjolla olisi esimerkiksi laajempi valikoima luomu- ja lähituottajien tuotteita, niistä oltaisiin valmiita maksamaan enemmän. Kuinka sattuikin, että juuri keskustelupäiviemme aikana 3.2.2015 sanomalehti Ilkka kirjoitti artikkelin, jossa opiskelijat vaativat kotimaisempaa ruokaa. Eli kysyntää suomalaisille raaka-aineille sekä luomu- ja lähituotteille on, mutta tarjontaa ei.

Julkiset hankinnat ja työaikainen ruokailu

Valtakunnallisesti merkittävä osa työaikaisesta lounastoiminnasta on kilpailutettu julkisten hankintojen kautta. Lainsäädäntö on periaatteessa erinomainen. Sen avulla meidän veromaksajien rahoja on tarkoitus käyttää tehokkaasti ja tuottavasti samalla kun edistetään laadukkaiden palveluiden tuottamista ja tuetaan yritysten sekä muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Moni meistä toimijoista ja tarjousten laatijoista on kuitenkin sitä mieltä, että todellisuus tässä asiassa on kovin toisenlainen.

Ravintolatoimintakilpailutukset hoidetaan poikkeuksetta hankintayksiköiden osalta hyvin ja ammattimaisesti. Päätökset perustuvat lain hengen mukaan ”kokonaistaloudellisesti edullisimpaan vaihtoehtoon”. Kun merkittävimpänä kriteerinä kokonaispotissa on hinta, niin selkeäähän tuo on.

Jos laatu nostetaan hankinnassa ykköskriteeriksi, riskinä on, että kilpailutuksen häviäjä valittaa päätöksestä herkemmin. Tästä näkökulmasta ymmärtää hyvin, miksi hankintayksiköiden toimintaa ohjaa hinta.

Julkisten hankintojen lainsäädäntöuudistus on parhaillaan valmisteilla. Tavoitteena on, että uusi laki astuisi voimaan keväällä 2016. Toivottavaa olisi, että valmistelussa keskityttäisiin myös siihen, miten laatunäkökulmat voitaisiin ravintolakilpailutuksissa tulevaisuudessa huomioida paremmin. Silloin esimerkiksi raaka-aineiden korkeaan kotimaisuusasteeseen ja luomu- ja lähiruokaan panostavat yrityksetkin olisivat aidosti samalla viivalla muiden kanssa. Apua fundeerauksiin saa varmasti meiltä alan toimijoilta.

Ateriatukijärjestelmä – kaksiteräinen veitsi

Meillä on valtakunnallisesti loistava korkeakouluopiskelijoiden ateriatukijärjestelmä. Valitettavasti tällä hetkellä sen kehittäminen ei tunnu mahtuvan etujärjestöjen eikä poliitikkojen asialistalle.

Järjestelmän tavoitteena on alusta pitäen ollut se, että opiskelija-aterian tulisi vastata henkilöstöruokailussa yleisesti edellytettävää tasoa. Tästä tavoitteesta kiinni pitäminen alkaa olla yhä vaikeampaa. Viimeksi opiskelijalounaan hintaa on korotettu yli kolme vuotta sitten. Tällaisella toiminnalla pidetään kyllä onnistuneesti esimerkiksi luomu- ja lähiruoka mahdollisimman kaukana opiskelijan lautaselta.

Nurinkurista kokonaiskuvassa on se, että me kaikki yksittäisinä lounastajina haluamme nauttia päivittäin laadukkaan, hyvänmakuisen ja terveellisen lounaan. Olemme kuitenkin rakentaneet järjestelmän, joka ansiokkaasti ohjaa käytäntöä aivan toiseen suuntaan.

Arja Kosonen

Kirjoittaja on HYY Ravintoloiden toimitusjohtaja.