Herkkuja armottomaan tiedonnälkään

Hyvin usein ruoka on jossakin roolissa jokaisessa kirjassa, jonka olemme ikinä lukeneet. Ruokaa, keittiöitä, grillijuhlia, perinteitä ja pöytätapoja löytyy myös kirjoista, jotka eivät ole ruokakirjoja.

Lähestyvä joulunaika tuo mukanaan riisipuuron ja piparkakkujen tuoksun, kynttilänhehkuiset glögi-illat ja yltäkylläiset illalliset. Jouluateria on olennainen osa suomalaista joulunviettoa, olipa juhlapöydän keskuksena kinkku, kalkkuna, joulukaali tai kipollinen puuroa. Ruoka herättää suuria tunteita laidasta laitaan. Jotkut syövät elääkseen, toiset elävät syödäkseen. Eräs ei koske mihinkään eläinperäiseen, toinen ei syö mitään, millä on naama. Toisille ainoa kriteeri on, joko pakon sanelemana tai vapaaehtoisesti, että ruoka on saatu halvalla tai jopa ilmaiseksi.

Pidämme suhtautumistamme ruokaan usein ajateltuna valintana, jota on pohdittu pitkään, punnittu vaihtoehtoja ja lopulta tehty loogisesti perusteltavissa oleva päätös. Ruokaan liittyvät asiat vaikuttavat meihin kuitenkin kaikkialla lapsuudesta asti. Kotikasvatus, kouluruoka, kavereiden mielipiteet ja ympäröivät ärsykkeet vaikuttavat kaikkiin valintoihimme, huomasimme sitä itse tai emme.

Hyvin usein ruoka on jossakin roolissa jokaisessa kirjassa, jonka olemme ikinä lukeneet. Ammu, eräänlainen timbuktulainen lehmä, joka inhosi puuroa (yäk!) ja Viisikko, jolla oli kesken kiihkeimmänkin seikkailun aikaa istahtaa nummelle eväskorin ääreen, ovat jääneet itselleni mieleen lapsuudesta kaikkein voimakkaimmin. Ruokaa, keittiöitä, grillijuhlia, perinteitä ja pöytätapoja löytyy myös kirjoista, jotka eivät ole ruokakirjoja.

Seuraavaksi esittelen muutaman hauskan ja hyödyllisen jutun, joita olen kohdannut viime aikoina nimenomaan Gaudeamuksen kirjoissa.

Plutarkhoksen Eläinten älykkyydestä -kirjassa on kokonainen luku nimeltään Pitopuheita. Joukko filosofi Plutarkhoksen ystäviä keskustelee viinin siivittäminä kreikkalaisesta ruokakulttuurista, sikaan liittyvistä ristiriitaisista uskomuksista, lihansyönnin kulttuurisesta vakiintumisesta ja ihmislajin alkuperästä.

Joulupöytäänkin sopiva vinkki tulee henkilöltä nimeltä Symmakhos, jonka mielestä suola oli tärkein pitopöydän lisuke:

”Tästä syystä myös ennen muita ruokia syödään kirpeitä ja suolaisia alkupaloja, ylipäänsä jotakin sellaista, missä suolaa on eniten. Kuin lemmenloitsu ne nostattavat halun muihin ruokalajeihin. Nielaistuaan näin alkupalojen virittämän syötin ruokahalu suuntautuu vastasuolattuna ja terhakkaana seuraaviin lajeihin. Jos taas aloittaa näistä jälkimmäisistä ruokalajeista, into lopahtaa nopeasti.”

Kungfutselaisuuden oppi-isällä Mestari Kongilla puolestaan on erinomaisia neuvoja herrasmiehen ruokailun varalle:

”Jos vilja on vanhaa ja homeessa, jos kala on mätää tai jos liha on pilaantunutta, herrasmies ei syö sitä. Jos ruoan väri tai haju on vastenmielinen, hän ei syö sitä. Jos ruoka ei ole kypsää tai jos ei ole sen aika, hän ei syö sitä. Mitä ei ole paloiteltu asianmukaisesti tai maustettu oikein, sitä hän ei syö. Vaikka lihaa olisi tarjolla paljon, hän ei anna sen peittää viljan hajua hengityksessään. Vaikka olutta olisi tarjolla määrättömästi, hän ei mene siitä tolkuttomaksi. Hän ei juo kauppiaalta ostettua olutta eikä syö torilta ostettua kuivalihaa. Hän ei jätä syömättä inkivääriä mutta ei syö sitä paljon.”

Jouluna ei tietystikään saa unohtaa tonttua, Suomalainen kansanusko -kirjan mukaan tyypillisimmillään harmaakolttuista pikku-ukkoa, joka on hyväntahtoinen, joskin hieman äreä ja helposti ärtyvä konservatiivinen norminvartija.

”Juhlapyhien aattoina ja etenkin jouluaattona tontun kuului saada palkkionsa, kukkurainen puurovati tai muuta hyvää ruokaa.”

Erityisesti tietokirja on loistava joululahja, koska se ei ole vain esine. Kirjoissa piilee rikkautta, laajempaa maailmankatsomusta ja ymmärrystä elämän eri ilmiöitä kohtaan.

Sanoihan jo Mestari Kong: ”Opiskele, kuin tieto olisi saavuttamattomissasi ja kuin pelkäisit kadottavasi sen”.

Tervetuloa Gaudeamuksen joulutorille osoitteeseen gaudeamus.pikakirjakauppa.fi.

Tarjouksiin olemme valinneet erityisen hyvin lahjoiksi sopivia kirjoja, kaikilta elämän aloilta.

Myös kaikki kirjoituksessa lainatut kirjat löytyvät joulutorilta:
Plutarkhos: Eläinten älykkyydestä ja muita kirjoituksia
Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko
Jyrki Kallio (suom. & toim.): Mestari Kongin keskustelut

Mitä sinun lukemasi kirja kertoo ruuasta?

Outi Kitti

Kirjoittaja on Gaudeamuksen tiedottaja.