Empire-Helsingin synty
Osa Helsinkiä paloi vuonna 1808. Tuolloin helsinkiläisiä oli noin 4000 henkeä. Vuonna 1812 tsaari Aleksanteri I teki Helsingistä Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin. Rakentamiseen panostettiin tarkoituksena luoda eräänlainen pieni Pietari, Venäjän ”näyteikkuna” länteen.
Uusklassinen arkkitehtuuri saikin pietarilaisen empiren tyylipiirteet, kun Helsingin rakentajaksi kutsuttiin vuonna 1816 saksalainen, Pietarissa toiminut arkkitehti C.L. Engel. Engelin suunnitelmien myötä vaalean ilmeensä saanutta Helsinkiä on kutsuttu Itämeren helmeksi tai Pohjolan valkoiseksi kaupungiksi.
Yhtään empiren ajan henkistä kaupunkipuutaloa ei ole Helsingissä säilynyt alkuperäisessä asussaan. Violan rakennuksen ulkovuoraus, ovet, ikkunat ja lautalattiat ovat pääosin alkuperäisiä, mutta julkisivusta on poistettu joitakin myöhempiä lisäyksiä. Sisätilojen tekninen varustus on tehty nykyisen käytön ehdoilla.
Empiren ikkuna oli yleisimmin neli- tai kuusiruutuinen ja ristikarmillinen. Arkkitehtuurin koristeaiheet poimittiin antiikista ja niitä käytettiin paitsi rakennusten julkisivuissa myös sisustuksessa, mm. kaakeliuunissa. Ulkoasultaan puurakenteiset asuintalot olivat vaatimattomampia kuin julkiset rakennukset. Violassa on ajan rakennustavalle tyypillisesti kivestä rakennettu sokkeli ja tulisijat. Höylätty avosaumainen lautaverhoilu peittää hirsiseinät.
Violan oma tarina
Violan rakensi 1823 rakennusmestari Gabriel Andsten. Viola rakennettiin Uudenmaankadulle asuinrakennukseksi. Rakennus myytiin edelleen kirvesmies Johan Lindroosille. Seuraava omistaja oli Sörnäisissä toimineen tiilitehtaan johtaja, kauppaneuvos Jegor Uschakoff, joka tehtaan toiminnan loputtua myi rakennuksen Carl Samuel Forssmanille. Vuonna 1857 rakennus siirtyi Paul, Nikolai ja Natalia Canningin omistukseen. Vuodesta 1877 aina 1970-luvulle asti rakennus palveli Svenska Fruntimmerskolanin rehtorin ja muun henkilökunnan asuntona. Rakennus säilyi purkuhetkeen saakka miltei viimeisimpänä alkuperäisenä empire-kauden puu-Helsingin edustajana.
Vuonna 1991 Kaisaniemeen siirretyt empirepuurakennukset ovat Helsingin kaupungin omistuksessa, joka on puolestaan luovuttanut ne Helsingin yliopiston käyttöön.