Kupillinen reilua, kiitos!

Juomme kahvia aivan uskomattoman määrän, väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin mikään muu kansa, joten jos valitsisimme kahvimme eettisesti, hyödyt heijastuisivat kymmenille tuhansille kahvin perheviljelijöille eri puolille maailmaa.

Kun kahvilassa tulee oma vuoro tilata, asiakas keskittyy muistamaan, että toivoo kuppiinsa vähärasvaista, laktoositonta, erittäin tummaksi paahdetusta espressosta valmistettua macchiatoa. Siinä samalla pitäisi vielä muistaa, että maidon pitäisi olla luomua ja kahvin reilua. Huh. ”Yksi kahvi, kiitos!” olisi niin paljon helpompaa.

Vaikka muistaisi tehdä eettisiä valintoja ruokakaupassa, ei pidä unohtaa, että elintarvikkeiden kulutusvalintojahan tehdään muuallakin. Opiskelijaravintolassa tai työpaikan kahvitauolla keskitymme usein vain siihen, että saamme kupillisen piristävää juomaa ja bussiin juostessa toivomme, ettei latte roisku mukin muovikannen reiästä takille. Juomme kahvia aivan uskomattoman määrän, väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin mikään muu kansa, joten jos valitsisimme kahvimme eettisesti, hyödyt heijastuisivat kymmenille tuhansille kahvin perheviljelijöille eri puolille maailmaa.

#reiluakahviakiitos

Reipas aktivisti uskaltaa ottaa kahvin alkuperän puheeksi kahvilassa, työpaikan kahvihuoneessa ja ravintolan tarjoilijan kanssa. Joskus kahvia tarjoava ammattilainenkaan ei tiedä, että Suomessa on myynnissä lähes 200 erilaista Reilun kaupan kahvia, myös erilaisia espressoja. Ja joskus kahvia tarjoava ammattilainenkaan ei ole tullut ajatelleeksi, että jonkun on ensin pitänyt tehdä paljon fyysisesti raskasta työtä, että kahvipavut on viljelty, jotta ne on voitu paahtaa kahvinkeittimeen lusikoitavaksi.

Emme kaikki ole reippaita aktivisteja, vaan monet meistä vain toivovat, että juomamme kahvi olisi reilusti viljeltyä. Jos toivomuksen lisäksi olisi hitunen toimintahalukkuutta, voisi kahvilan pöydälle jättää kortin, jossa esittää toiveen, että seuraavalla kerralla kuppi täyttyisi Reilun kaupan kahvilla tai kiittää siitä, että myynnissä oleva kahvi on valittu eettisin perustein.

#reiluakahviakiitos-kampanja käynnistyi viime viikolla, kun Helsingin, Itä-Suomen, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen ylioppilaskunnat, Eettisen kaupan puolesta ry ja Kuluttajaliitto ottivat kortteja jakoon.

Suomalaista kahvia – mitä se on?

Maailmalla suomalaisten kuulee joskus sanovan, että he kaipaavat suomalaista kahvia. Kaupan kahvihyllyssä näkee merkintöjä, että tässä sitä kotimaista kahvia nyt olisi myynnissä. Vaikka ilmastonmuutos on jo saanut paljon aikaiseksi, ei Suomessa ainakaan vielä saavuteta niin trooppisia olosuhteita, että kahvipensaiden viljely olisi mahdollista. Kyllä kaikki Suomessa myytävä kahvi tulee edelleen Latinalaisesta Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta, vaikka pavut usein paahdetaankin suomalaiseen makuun sopivaksi vasta täällä meillä.

Maailmassa on 25 miljoonaa kahvin pienviljelijää. Heistä 660 000 viljelee Reilun kaupan kahvia. Kaikki Reilun kaupan kahvinviljelijät ovat perheitä, joilla on tyypillisesti noin 1½ hehtaarin kokoinen tila eli hiukan jalkapallokenttää suurempi alue, jossa kasvaa noin 1500 kahvipensasta. Viljelijät kamppailevat ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden kanssa. Sää vaikuttaa joka vuosi sadon määrään ja laatuun ja viimeistään kahvin maailmanmarkkinahinta määrää, miten paljon viljelijäperheelle jää raskaasta työstä rahaa käteen. Annetaan arvo sille työlle, jonka viljelijät ovat tehneet meidän macchiatojemme eteen.

Sanna Räsänen

Kirjoittaja on Reilu kauppa ry:n tiedottaja

#reiluakahviakiitos –kortteja saa tilata maksutta osoitteesta reilukauppa@reilukauppa.fi ja saman kampanjan sähköistä materiaalia voi ladata osoitteesta www.reilukauppa.fi/reiluakahviakiitos