Opiskelijaravintola – tieteen kohtaamispaikka

Valitset kahvin ja leivoksen. Istuudut yliopiston kahvila-ravintolan pöytään. Katseesi kiertää ympäri tilaa: upeat ja pieteetillä ylläpidetyt puitteet, jotka kertovat yhteisön tarinaa. Et malta istua aloillasi, vaan nouset kahvikuppi kädessä ja lähdet katsomaan tilassa olevaa näyttelyä. Mistä näyttely kertoo?

Samassa huomaat, että mikrofonia testataan tilan toisella seinustalla: alkamassa on paneelikeskustelu. Mihinkähän aiheeseen keskustelu liittyy?

Haet takkisi ja siirryt lähemmäs lavaa. Istuutuessasi pöydän ääreen tilaat tarjoilijalta toisen cappuccinon. Päivität statuksen profiiliisi: Tieteen näyttämöllä.

Yliopistojen tehtävä

Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. (Yliopistolaki 2 §)

Arvokkaita puitteita, edullista opiskelijaruokaa ja itsepalvelua

UniCafe-opiskelijaravintolat palvelevat yliopisto- ja korkeakouluyhteisöjä. Useat ravintolat toimivat perinteisissä ja kulttuurihistoriallisestikin arvokkaissa tiloissa ja rakennuksissa. Tilat ovat usein suojeltuja.

Ateriatukijärjestelmän, aikansa innovaation, mahdollistamaa opiskelijalounasta on tarjottu tiloissa vuosikymmenien ajan. Kampuksia ja toimintoja on keskitetty ja asiakasmäärät ovat vuosien aikana kasvaneet. Palvelua on kehitetty perinteikkäiden ja suojeltujen ravintolatilojen asettamissa rajoissa.

Opiskelijalounas tukee nykyisin ruokatuotteen osalta jo melko hyvin asiakaskunnan tarpeita, muun muassa erityisruokavalioihin ja eettisiin arvoihin perustuvaa valinnanmahdollisuutta. Sen sijaan kiireiseen lounasaikaan ravintolassa saattaa vierähtää hetki jonottaessa ja vastaavasti palvelusta osa tehdään itse. Itsepalveluasteen kehittymiseen osana opiskelijalounaskonseptia on varmasti vaikuttanut pyrkimys vastata asiakkaan tarpeeseen ja tarjota hinnaltaan mahdollisimman edullinen lounas.

Aikanaan esimerkiksi Helsingin yliopiston päärakennuksen ravintolassa on ollut pöytiintarjoilu. Tuolloin samoissa tiloissa tosin palveltiin pienempää asiakasmäärää. Nykyisin opiskelijaravintolamielikuvaan kuuluvat linjastot ja itsepalvelu, aina tarjottimesta jätteiden itsenäiseen lajitteluun.

”Irtokalustus on olennainen osa ravintolan interiööriä ja tunnelmaa. Alkuperäiskalusteiden säilymistä halutaan tukea kaikin keinoin, vaikka se tarkoittaisikin jatkuvaa kunnostusta. Arkoja pöytäpintoja joudutaan suojaamaan joskus lasilevyin tai pöytäliinoin.”

Yliopistojen tehtävän tukeminen

Opiskelijaravintolat ovat parhaimmillaan lounasaikana, jolloin puheensorina tekee tilasta eläväisen. Ravintolassa kohdataan, käydään keskustelua ja arvokkaat puitteet saavat ansaitsemansa tunnelman.

”Kävin äskettäin päärakennuksessa ja katselin mielihyvällä opiskelijakahvilan vilinää. Kaikki pöydät olivat varattuja. Kaisa-talon Gaudeamus Kirja & Kahvista on muodostumassa uusi vastaava kulttipaikka.”

Käydessäni eri korkeakoulujen ravintoloissa olen kiinnittänyt huomiota niiden samanlaisuuteen. Puitteet kertovat tarinaa, mutta varsinaisesti yhteisön luonne tai sen tieteen ala siellä harvoin näkyy. Opiskelijaravintolat ovatkin usein päällisin puolin toistensa kopioita.

Se, minkälaista paikallista yhteisöä ravintola palvelee, selviää järjestöjen omista tiloista, tieteellisistä julkaisuista tai vaikkapa erilaisista projektitiloista. Miksemme toisi tätä kaikkea ravintolaan? Miksemme hyödyntäisi tätä kampusten kiistatta parasta kohtaamispistettä tieteellisen yhteisön käyntikorttina kaupunkilaisille, mahdollisille uusille opiskelijoille ja muille sidosryhmille? Voisimmeko tuoda tieteen ja taiteen ravintolaan esimerkiksi keskustelutilaisuuksien, kohtaamisten, tutkimusten, tiedon jakamisen ja juhlan muodossa?

”Akustiikka saattaa olla arvokkaissa ja erinäisillä määräyksillä suojelluissa ravintolatiloissa huono; isot salitilat ovat helposti kaikuvia ja meluisia, jos lattiat ja katot ovat kovia pintoja. Historiallisemmissa miljöissä pyritään toteuttamaan mahdollisimman huomaamattomia akustisia verhouksia, esimerkiksi puuvillaruiskutekattoja.
– Myös valaistus on hyvin tärkeä tunnelmatekijä. Vanhoja, alkuperäisiä valaisimiakin on vielä joissakin ravintoloissa käytössä.”

Yliopistojen ravintolat: kaupunkilaisten, korkeakouluyhteisön, tieteen ja taiteen kohtaamisia

Missä sijaitsee kampuksen lehtisali? Onko täällä vapaassa käytössä olevia ryhmätyötiloja? Voisinkohan ladata älypuhelimeni jossakin, kun akku yllättäen loppui? Minne voisin tuoda kierrätykseen vanhoja oppikirjoja ja mahdollisesti löytää itselleni jonkin uuden? Miten varaan eri tila- ja sisustuselementein toteutettuja rauhallisen työskentelyn, työpajojen ja kokousten tiloja?
Unohdetaan ruokalat! Tehdään ravintoloista yliopisto- ja korkeakouluyhteisöjen toimintaa tukevia monitoimitiloja, joissa ravintolapalvelut ovat sen yhtenä osana mahdollistaen tilojen palvelullisuuden. Kehitetään tiloja niiden arvoa kunnioittaen, yhteisön toiveet huomioiden. Jos keskittäisimme kampuksen eri palveluja tähän ravintola-monitoimitilaan, minkälaista uutta arvoa kokonaisuus toisi yhteisölle?

Satu Orismaa

Kiitos Helsingin yliopiston arkkitehti Eija Vuorelle asiantuntijuudesta ja sitaateista liittyen nykyaikaisten ravintolatilojen luomiseen arvokkaissa ja suojelluissa puitteissa.

Kirjoittaja on HYY Ravintoloiden myynti- ja markkinointipäällikkö.

Kuva: Maru Lemmetty