Pääsiäinen käynnistää kevään ja kesän juhlakauden

Pääsiäinen on kevään iloinen ja aurinkoinen juhla. Silloin vaalitaan perinteitä ja vietetään aikaa yhdessä perheen kanssa - etenkin ruokapöydässä. Pääsiäisperinteet ovat värikkäitä ja hauskoja. Ne näkyvät kauniina ja usein heleän hehkuvina kattauksina ruokapöydässä. Pöydät koristellaan keväisin värein ja pääsiäisestä nautiskellaan kaikilla aisteilla. Pikkutiput, höyhenvitsat ja maalatut munat koristavat koteja.

Pääsiäinen on myös suuri ruokajuhla; silloin juhlistetaan kevättä ja pöydät notkuvat toinen toistaan herkullisemmista ruoista. Pääsiäisen jälkiruokaperinteisiin kuuluvat mämmi, erilaiset kanamuna- ja rahkaleivonnaiset, pasha ja suklaa. Keltainen on pääsiäisen väri ja se näkyy niin jälkiruoissa kuin koristeissakin.

Pääsiäistarjoilujen jälkeen valmistaudumme moniin muihin kevään juhliin, kuten vappu, äitienpäivä ja kevään valmistujaisjuhlat. Keskikesän puolestaan huipentaa juhannus.

Elämässä on monia aiheita juhlaan

Juhlapyhistä ja juhlista saa voimaa ja energiaa arjessa jaksamiseen. Nykyisen kiireisen elämänrytmin vastapainona juhlat tuovat mukavaa vaihtelua arkeen – niin kotona kuin työpaikoillakin. Juhlan aiheita on monenlaisia.

Monet elämänkaaremme juhlat ovat yhteisöllisyyttä ylläpitäviä ja ainutkertaisia. Juhla poikkeaa myönteisellä tavalla arjesta, vaikka vaatiikin paljon aikaa ja vaivaa.

Vuoden aikana vietetään useita juhlia, joiden tavat ja perinteet toistuvat vuodesta toiseen ja siirtyvät sukupolvelta seuraavalle. Uutta juhlaperinnettä edustavat esimerkiksi ystävänpäivä helmikuussa ja Halloween lokakuussa sekä babyshower-juhlat, jota vietetään tulevan äidin ja hänen ystäviensä kesken ennen lapsen syntymää.

Juhlajärjestelyt, hauskaa puuhaa vai stressiä?

Ennen juhlaa järjestäjällä on monta asiaa suunniteltavana ja päätettävänä. Mitä tarkemman muistilistan ja aikataulun laatii, sitä paremmin valmistelut ja juhlat sujuvat ja sitä enemmän ehtii itsekin nauttia juhlasta vieraidensa kanssa.

Juhlat voivat olla pienimuotoisia perheen ja ystävien kesken vietettyjä tilaisuuksia, joihin vieraat kutsutaan henkilökohtaisesti. Virallisiin ja suuriin juhliin lähetetään yleensä kirjallinen kutsu. Juhlajärjestelyt kannattaa aikatauluttaa niin, että välttyy juhlia edeltävältä loppustressiltä.

Kaikki, minkä voi tehdä jo ennen juhlapäivää, kannattaa hoitaa alta pois. Juhlien alla on hyvä varata itselleen rauhallista aikaa niin paljon kuin mahdollista, jotta ehtii nauttia siitä kutkuttavasta jännityksen tunteesta, jota lähestyvän juhlan odotukseen liittyy. Viimeisille päiville riittää varmasti joka tapauksessa niitä viime hetken asioita, joita on tapana ilmaantua.

Mitä sitten olisi hyvä huomioida, kun juhliin on tulossa iso joukko vieraita? Tietenkään kukaan ei halua, että kesken tunnelmallisen juhlan tarjoiltavat loppuvat kesken. On siis hyvä laskea etukäteen ohjeelliset määrät muun muassa kahville, kuohuvalle ja suupaloille.

Ruoka merkitsee myös nautintoa – se on arvokas asia, jota pitää kunnioittaa. Siksi on tärkeää ja vieraita arvostavaa käyttää juhlaruokaa valmistettaessa parhaita raaka-aineita. Juhlien järjestäminen voi tuntua painajaiselta, mutta hyvä suunnittelu pelastaa. Mitä tarkemman muistilistan ja aikataulun laatii, sitä paremmin kaikki sujuu.

Vapusta kevät virallisesti alkaa

Vappua on vietetty keskiajalta lähtien 1. toukokuuta, joka on muinaisen abbedissa Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Vappuna kesäravintolat avaavat ovensa, ensimmäiset ulkoilmakonsertit pidetään ja ihmiset tapaavat toisiaan iloisissa merkeissä. Työväen, ylioppilaiden ja kevään juhlaa vietetään perinteisesti käymällä vapputorilla, juhlimalla ystävien ja perheen parissa sekä syömällä vappubrunssia vappupäivänä. Valo, aurinko ja ilo täyttävät ihmisten mielet, talven pimeys ja kylmyys saavat väistyä.

Ruoka kuuluu olennaisena osana vappuperinteeseen. Monet järjestävät vappupäivänä brunssin ystäville ja sukulaisille. Kauniisti katetut pöydät notkuvat erilaisista herkuista, joista löytyy jokaiselle jotain. Pöytä katetaan kukin ja keväisin värein.

Vappubrunssi syödään usein myös ulkona, piknik-tyylisesti. Silloin ruokien täytyy olla helposti mukaan pakattavia ja syötäviä. Vappulounas ravintolassa on perinteinen vapun vieton muoto. Perhe ja suku kokoontuvat usein samaan ravintolaan vuosittain Vapun viettoon.

Puutarharavintola Violassa vappulounasperinnettä pidetään yllä jälleen tänäkin vuonna. Menu koostuu kevään tuoreista raaka-aineista, kuten parsasta, kevätsipulista ja kevätkanapojasta.

Äitienpäivä on ennen kaikkea äitien ja perheen lasten juhla. Puutarharavintola Violassa se on vapun ohella toinen kevätkauden kohokohdista. Violan äitienpäivälounaan kruunaa mansikkakakku.

Kevään juhlakausi huipentuu tietysti lakkiaisiin ja valmistujaisiin, jotka ovat monelle nuorelle tärkeä ja ikimuistoinen uuden elämänvaiheen aloitus.

Itse odotan juuri nyt malttamattomana pääsiäistä. Olen järjestämässä suvulleni jälleen yhteistä tapaamista ja aikaa yhdessäoloon. Silloin valmistan pashaa, äitini suvulta perityn ohjeen mukaan. Sen valmistus on lähes pyhää; raaka-aineet ja ainesosat lähes taidetta. Tätä pientä pääsiäisperinnettä, josta sain aina itse lapsena nauttia, haluan jatkaa eteenpäin.

Iloisia ja stressittömiä kevään ja kesän juhlia kaikille!

Essi Massalin

Kirjoittaja on HYY Ravintoloiden aluepäällikkö.

Kuvat: Maru Lemmetty.