Tekijät tutuiksi – Giga Akubardia, todistetusti positiivinen monitoimimies

Sota ja rakkaus, Giga Akubardian elämän koordinaatteja ovat ohjanneet suuret voimat. Tänään keskitymme rauhanomaisiin asioihin ja puhumme työstä, ruoasta, pyöräilystä - ja vähän rakkaudestakin.

Georgiasta Suomeen on linnuntietä noin 2 470 kilometriä. Gigan matka kolmanteen kotimaahansa, kuten hän Suomea nimittää, vaati kuitenkin muutaman mutkan.

Giga oli kuusivuotias, kun 1992-1993 käyty Abhasian sota ajoi perheen evakkomatkalle Valko-Venäjälle. Sinne Akubardian perhe myös asettui.

– Vanhemmat joutuivat aloittamaan kaiken alusta, koko elämä piti rakentaa uudelleen, Giga muistelee lapsuuttaan.

Vaikeista lähtökohdista huolimatta elämä uudessa kotimaassa lähti käyntiin hyvin. Kului kaksitoista vuotta, Giga kävi koulua ja pikkupojasta kasvoi nuorukainen. Sitten elämässä tapahtui jälleen merkittävä käänne.

– Tapasin Maijan, joka oli tullut Valko-Venäjälle opiskelijavaihtoon ja teki töitä pakolaisten parissa.

Rakkauttahan se oli. Nuoripari asui aluksi Valko-Venäjällä, mutta ajatus muutosta Maijan kotimaahan Suomeen alkoi hiljalleen kypsyä.

Isä kokkaa

Nykyisin helsinkiläistyneen Gigan elämässä on kolme naista: vaimo Maija sekä kaksostyttäret Maikki ja Ruut.

– Kotona teen usein ruokaa. Rakkaus ruokaan on varmaan peräisin äidiltäni, meillä oli Minskissä usein talo täynnä vieraita ja äiti touhusi keittiössä.

– Meidän perheessä syödään paljon kasvisruokaa, vaimoni on vegaani ja lapsetkin kasvissyöjiä, Giga jatkaa.

Kun keskustelu siirtyy ruokaan, on yksi kysymys, jota ei voi ohittaa: mitä mieltä on georgialaisen ruoan asiantuntijamme yhdestä UniCafen kaikkien aikojen suosituimmasta kasvisruoasta, gruusialaisesta kaalivuoasta?

– No, koskaan en ole Georgissa nähnyt kenenkään tekevän mitään vastaavaa, mutta onhan se tosi hyvää, Giga vastaa hymyillen.

– Kaalia, tomaattia, suolakurkkua, sipulia, valkosipulia, smetanaa ja juustoa – se nyt vaan toimii. Ja reseptiä on helppo muokata, smetanan voi korvata vaikka soijajugurtilla.

– Georgiassa ruokavalioon kuuluu yleisesti paljon kasviksia, pähkinöitä ja kalaa. Myös hyvin säilyvät elintarvikkeet ovat tärkeitä. Talvella on kylmä, silloin ei kurkkua ja tomaattia kasvateta.

Työ on parasta kielikoulua

Ravintola-alalle ja töihin HYY Ravintoloille Giga päätyi sattumalta.

– Kun tulin Suomeen, opiskelin aluksi kieltä noin yhdeksän kuukautta kestäneellä kurssilla. Sen jälkeen lähdin vain etsimään töitä.

– Suomeen tulevan voi aluksi olla vaikea työllistyä, sillä kielitaito on täällä tärkeä.

Työpaikka löytyi UniCafesta, ja työnteko osoittautui myös parhaaksi kielikouluksi.

– Aluksi oli vähän hankalaa, vanhemmat työntekijät eivät puhuneet englantia enkä minä ymmärtänyt kovin paljon suomea. Vastasin kaikkeen vaan ”joo, joo, joo”.

– Hyvien työkavereiden lisäksi kielitaito on parasta, mitä työ on minulle antanut. Monet tutut ovat opiskelleet kaksi tai kolme vuotta koulussa, mutta töissä kielen oppii nopeammin. Ihmisten välinen kommunikaatio, siinä on tosi helppoa oppia uutta.

Todistetusti positiivinen

Kuten tiedämme, aurinko ei aina paista; herätyskellon pirahdus ei joka ikinen aamu aiheuta suoranaisia riemunkiljahduksia, työmatkat taittuvat pimeässä mennen tullen ja työtkin voivat tökkiä. Gigalla on kuitenkin asiaan hieman erilainen kulma:

– Se, onko huonoja työpäiviä olemassa, on ihmisestä kiinni – miten olet aamusta lähtien asennoitunut. Tietysti on helpompaa, jos aurinko paistaa. Yritän itse tehdä töitä joka päivä hyvällä asenteella, myös huumori auttaa.

Tuo asenne on huomattu myös työyhteisössä, Giga palkittiin HYY Yhtymän vuosittaisessa äänestyksessä Vuoden positiivisin työkaveri 2014 –diplomilla.

– Se oli kunnon yllätys, kuittaa Giga vaatimattomasti.

Jotain kuitenkin kertonevat perustelut, joilla työkaverit Gigaa olivat palkinnon saajaksi ehdottaneet: ”Ei ole koskaan huonolla tuulella, tai ainakaan pura sitä työkavereihin. Muistaa aina aamulla tervehtiä omalla hauskalla tyylillään. Kekseliäs monitoimimies, joka auttaa kaikessa, mitä ikinä pyydätkään”.

Sopivasti kiirettä, riittävästi vaihtelua

Gigan työpäivä UniCafe Päärakennuksessa alkaa yleensä 7.00 – 7.30. Ensimmäisiä tehtäviä on kuormien purkaminen ja tarkistus. Sen jälkeen Giga rientää kokkien avuksi – tekemistä riittää, sillä ruoat on saatava valmiiksi ennen lounasajan alkua.

HYY Ravintoloissa ruokaa myös kuljetetaan toimipisteiden välillä satoja annoksia päivässä, suuremmista valmistuskeittiöistä pienempiin ravintoloihin. Autonkuljettajammekin apuna Giga ehtii toimia tunnin verran päivittäin. Tuuraamista, tauottamista, ja muita tehtäviä; astianpesussa, annostelussa, salissa, salaattivuorossa. Yksipuoliseksi ei työtä voi sanoa.

– Pidän siitä, että saan tehdä vähän kaikkea. Minulle ei sovi työ, jossa jokainen päivä on samanlainen.

– Paras päivä on sellainen, kun on todella paljon asiakkaita, Giga summaa.

Pyöräilyä ja lakiopintoja

Jos työpäivät ovat vauhdikkaita, ei Giga varsinaisesti laakereilla lepää vapaallakaan – ellei sitten pyörän laakereita lasketa. Maastopyöräily kun on läheinen harrastus.

– Pyöräilen paljon, metsissä ja muualla. Helsingistä löytyy runsaasti sopivia paikkoja. Ja joskus pakataan pyörät kaverin farmariautoon ja ajetaan vähän kauemmas.

Työnteolta, perheeltä ja pyöräilyltä riittää aikaa ja energiaa myös opiskeluun. Giga opiskelee kansainvälistä oikeutta Vilnassa, Liettuassa. Välillä lähiopintopäivät vievät yliopistolle Vilnaan, mutta muuten opintojen ja muun elämän yhteensovittamista helpottaa paljon verkko-oppimisympäristö Moodle. Nyt työn alla olevat opinnot on tarkoitus saada valmiiksi tulevana kesänä.

Laki alkoi kiinnostaa Gigaa jo nuorena, kun aihepiiriä käsiteltiin koulussa. Sen jälkeen kiinnostus on kasvanut ja syventynyt.

– Jos ajatellaan kansainvälistä oikeutta, lakien kautta voi vaikuttaa ihmisten elämään, esimerkiksi sotaan ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Politiikka on usein arka aihe, mutta tässä yhteydessä on pakko kysyä Gigan mielipidettä Venäjän nykyjohdosta. Giga vastaa kelloaan naputtaen:

– Minä vain odotan. Toisenlaista aikaa.

Diplomaattinen ja monitulkintainen vastaus. Juttutuokiomme alkaa olla päättymässä. Giga ottaa pyöräilykypäränsä – totta kai hän on tullut pyörällä myös tähän haastatteluun. Lopuksi kysyn, olisiko Gigalla mielessä jokin georgialainen resepti lukijoidemme iloksi.

– Suomessa syödään paljon kylmää kalaa, joten ehkä se voisi olla kalaruoka. Itse pidän merilohesta, mutta reseptissä voi käyttää myös muuta kalaa.

Eikä Helsingissä kuulemma tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan.

– Parasta saa, kun pilkkii tai onkii itse.

Joten olkaapa hyvät: Rybnoe sacivi. Ja sitten vaan onki käteen ja kaloja narraamaan!

Rybnoe sacivi
– Kalaa georgialaisessa saksanpähkinäkastikkeessa. Kuva: Giga Akubardia.

Lohi_Rybnoe-sacivi

Noin 600 g lohta (voit käyttää myös esimerkiksi turskaa tai ruijanpallasta)
suolaa
sitruunamehua

Saksanpähkinäkastike
– 4 ruokalusikallista voita
– 170 g kuorittuja saksanpähkinöitä
– 2 keskikokoista sipulia
– 1 ruokalusikallinen jauhoa
– 1 munankeltuainen
– 3 valkosipulinkynttä
– 1/8 teelusikallista kanelia
– 1/8 teelusikallista jauhettua neilikkaa
– 1 teelusikallinen paprikajauhetta
– 1 murskattu laakerinlehti
– 2,5 dl kalalientä (valmistettu aiemmin)
– 30 grammaa hienonnettua persiljaa
– ½ teelusikallista suolaa

  • Hauduta kala kypsäksi tilkalla sitruunaa maustetussa suolavedessä. Poista kala liemestä ja jäähdytä. Laita kala jääkaappiin. Säästä noin 2,5 dl kalalientä saksanpähkinäkastikkeeseen – kastikkeen juoksevuutta voi säädellä mieleiseksesi kalaliemen määrää vaihtelemalla.
  • Valmista seuraavaksi kastike. Paista hienoksi silputtu sipuli ja valkosipuli voissa. Suurusta jauhoilla, lisää sen jälkeen kalaliemi koko ajan sekoittaen. Kuumenna kiehumispisteeseen ja poista liedeltä.
  • Hienonna saksanpähkinät ja lisää ne muiden ainesten kanssa liemeen. Sekoita huolellisesti ja jäähdytä. Kaada kastike kalan päälle ja tarjoile.

Gemrielad miirtvit – hyvää ruokahalua!

Petri Minni

Kirjoittaja on HYY Ravintoloiden viestinnän ja markkinoinnin suunnittelija.